Aivan mahtava mustikkapiirakka!

Mustikkapiirakka – Anterimukka, +16 °C, takka

Tämä ruoka voi olla haastava nuotiolla toteutettavaksi, mutta vaelluksella autiotuvan takassa valmistettuna sillä saa takuuvarmasti kavereita. Tämän piirakan valmistimme Anterimukan autiotuvalla Urho Kekkosen kansallispuistossa. Anterimukan tupa oli vaelluksemme puolivälin krouvi ja ehdoton huippukohta. Kesko on rakentanut kyseisen kämpän vuonna 1964 ja lahjoittanut sen ”kaikkien kulkijoiden käyttöön.” Tämä suurista keloista rakennettu kämppä on autiotupasarjassa täysin omaa luokkaansa ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Kämpällä on myös erinomainen sauna josta pääsee pulahtamaan suoraan Anterijokeen.

Päätin vaelluksella järjestää kavereille pienen yllätyksen enkä puhunut jälkiruoka-aineksista mitään etukäteen. Muutamaa kilometriä ennen tupaa satuimme ohittamaan runsaan mustikkaesiintymän jolloin totesin että voisimme kerätä pari rasiaa täyteen.

Piirakan resepti on otettu Anna-Leena Härkösen Taikinaterapiaa-kirjasesta. Se ei todellakaan ole mikään light-versio, mutta vaelluksella hieman tavallista runsaampaan rasvan ja sokerin käyttöön lienee varaa.

Ainekset:
  • 2½ dl vehnäjauhoja
  • vajaa 1dl sokeria
  • ½ tl leivinjauhetta
  • 150 g voita
  • 2 rkl vettä
  • rasvaa astian voiteluun
  • täytteeseen ~3-4 dl mustikoita ja ½ dl sokeria
  • varalle ruokalusikallinen perunajauhoja
  • trangian paistinpannu
  • takka mielellään melko laajalla tulipesällä

 

Valmistus:
Lämmittäessäsi autiotupaa takalla, huolehdi että puita tai hiillosta on myös takan etuosassa aivan luukun edessä lämmittämässä kiviä.
Sekoita jauhot, sokeri ja leivinjauhe (tämä kannattaa tehdä jo kotona). Nypi joukkoon rasva niin että seoksesta tulee ryynimäinen. Kaada joukkoon vesi ja anna seistä autiotuvan viileässä nurkassa kymmenisen minuuttia.
Erota taikinasta kolmasosa sivuun ja laita se syrjään odottamaan. Painele jäljelle jäänyt taikina ”vuoan” pohjalle ja reunoille. Tee takkaan paistinpannulle reilu tila niin, ettei trangian paistinpannu kosketa hiillosta. Aseta tarvittaessa yksi klapi hiilloksen ja pannun väliin eristämään kuumuutta (ks. kuva alla). Paista pelkkää taikinaa takassa kymmenisen minuuttia. Lisää sitten mustikat ja murustele lopputaikina marjojen päälle. Paista piirakkaa takassa vielä noin puoli tuntia tai kunnes se alkaa tuntua kypsältä. Jos mustikat ovat hyvin mehukkaita (kuten ne suoraan pensaasta poimittuna saattavat olla), ripottele ruokalusikallinen perunajauhoja niiden päälle ennen paistamista.

Anna piirakan vetäytyä hetki viileässä ennen tarjoilua. Syö hyvällä ruokahalulla. Piirakka toimii erinomaisesti myös seuraavana aamuna aamupuuron jatkeena.

Sairaan hyvät sinisimpukat

Sinisimpukat – Nuuksio, -14 °C, trangialla

Retkellä nälkä yllättää helposti, ja toisaalta pääruoan valmistuminen kestää monesti useamman tunnin. Silloin mukaan on hyvä varata ainekset nopeasti valmistuvaan alkuruokaan, joka paitsi hillitsee pahinta nälkää, myös antaa juhlavan aloituksen retkiruokailulle. Tällä kertaa päätimme kokeilla sinisimpukoiden valmistusta trangialla. Kokemus oli niin onnistunut, että uskoisin simpukoiden pääsevän jatkossakin alkuruokalistallemme.

Olimme metsässä neljän hengen porukalla ja tämä määrä riitti alkuruoaksi meille varsin mainiosti.

Ainekset:
  • 2 kg sinisimpukoita kuorineen
  • valkosipulia muutama kynsi
  • hieman tuoretta timjamia
  • kuksallinen (noin 2dl) valkoviiniä, esim. Sauvignon Blanc
  • reilu nokare voita paistamiseen
  • patonkia simpukoiden kanssa tarjottavaksi

 

Valmistus:
  • Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet
  • Hienonna joukkoon hieman timjamia
  • Kuullota valkosipuli ja timjami voissa parin minuutin ajan
  • Kun muut retkeläiset alkavat ääneen ihastella kattilasta nousevaa tuoksua, kaada joukkoon sinisimpukat (muista poistaa kuolleet yksilöt joukosta!)
  • Laske kattilan päälle trangian paistinpannu ja ravista ylösalaisin niin, että voisula ja mausteet levittyvät simpukoiden päälle
  • Lorauta joukkoon valkoviini ja laita kattila kansineen kovalle lämmölle, niin että valkoviini kiehuu voimakkaasti ja höyryttää simpukat
  • Jatka, kunnes simpukat (tai suurin osa simpukoista) ovat auenneet
Aseta tarjolle ja nauti välittömästi valkoviinin ja patongin kanssa!

Ja ei muuta kuin kokeilemaan! Muista: vain auenneet simpukat syödään!

P.S. Ruoka kokeiltiin 14 asteen pakkasessa tammikuisessa Nuuksiossa. Jos yhden asian tästä reseptistä muuttaisin, niin ehkä tuon lämpötilan – sydäntalvi ei kenties ajankohtana ollut kaikkein otollisin sormiruoalle. :)

Tästä se lähtee

Näin.

Yli vuoden huolellisen (tai huolettoman) suunnittelun tuloksena meillä on nyt blogi johon dokumentoida retkiruokakokemuksia. Aika paljon hyväksi havaittuja reseptejä on tullut jo testattua joten alkuun päästään varmasti niitäkin dokumentoimalla.

Ruokailussa on itsessäänkin jo jotain maagista. Kuinka erilaisia raaka-aineita ja mausteita sekoittamalla saa muodostettua mitä moninaisimpia makukokonaisuuksia. Retkellä jokainen ruoka maistuu vielä kotikeittiötä paremmalta – liekö kyse sitten havunneulasista, kovemmasta nälästä, ulkoilmasta tai jostakin muusta.

Ruoanlaitto metsässä on myös omanlaisensa nautinto: fiilis keittoa lusikoidessa on aivan eri, kun on ensin perannut jäisen hummerin -10 asteen pakkasessa paljain käsin (tarina tästä tulossa). Ruoanlaittovälineistö on kotikeittiötä huomattavasti rajatumpi joten tehdessä oppii ajan myötä soveltamaan mitä erilaisimpia tekniikoita. Hiljalleen taidot karttuvat ja mieli vaatii yhä vaikeampia haasteita.

Tämän blogin tarkoituksena on tarjota vinkkejä retkiruoista, joilla ei tarvitse pelätä annoskateutta.

The best is yet to come.